Haastattelussa:

Henri Häkkinen

Haastattelut.com sai haastatteluun Leeni Peltosen, viestintäyrittäjän, toimittajan ja tietokirjailijan. Leenin kirja (Valvomo – kuinka uneton oppi nukkumaan, Otava 2016, 240 s.) on minä-muotoon kirjoitettu kertomus unettoman arjesta ja siitä minkälaisia ajatuksia ja tunteita se herättää unettomassa itsessään ja hänen lähipiirissään.

Moi Leeni! Kuinka nukuit viime yönä?
- Nukuin noin kuusi tuntia. Heräsin ihan virkeänä ilman kellonsoittoa.

Kuulostaa oikein hyvältä. Kerrotko alkuun oman unettomuustarinasi pähkinänkuoressa?
- Olen ollut herkkäuninen jo lapsena. Nuorena huomasin, että stressaavat tilanteet aiheuttavat minulle unettomuutta. Kun lapseni olivat pieniä, he herättivät minut öisin ja huomasin etten aina enää pystynytkään nukahtamaan. Tästä muodostui hiljalleen unettomuushäiriöni.

Aivan.
- Siitä on nyt 30 vuotta aikaa kun tämä alkoi. Käytin pitkään (25 vuotta) unilääkkeitäkin koska en pystynyt muuten nukkumaan. Olin hyvin vaativassa työssä Suomen Kuvalehden toimituspäällikkönä ja sitten minusta tuli Kotilieden päätoimittaja ja lopulta myös kolmen muun lehden päätoimittaja.

Minulle tuli ensimmäistä kertaa kirjaasi lukiessa tunne, että vihdoinkin joku puhuu unettomuudestaan avoimesti ja samaistuttavasti.
- Unettomuudesta puhutaan kyllä paljon, mutta ei ehkä juuri tällä tavalla.

Irtisanouduit Kotilieden ja kolmen muun lehden päätoimittajan tehtävistä muuttaaksesi elämäsi. Oliko tämä unettomuuden aiheuttama pakon sanelema ratkaisu?
- Ei ollut. Siinä oli ihan muita pohdintoja taustalla. Olin pitkään miettinyt, että halusin tehdä tällaisen ratkaisun urallani. Olin jo tässä vaiheessa pääsemässä voiton puolelle unettomuuteni kanssa.

Monet tutkimukset osoittavat, että lääkkeitä tehokkaampi hoitomuoto etenkin toiminnalliseen unettomuuteen olisivat kognitiivis-behavioraaliset menetelmät. Kerrotko hiukan lisää näistä unenhuollon menetelmistä?
- Näin todellakin on. Lääkkeet eivät paranna unettomuutta, ei mikään lääke. Toki ne auttavat hetkellisesti nukkumaan, mutta aika monien lääkkeiden kanssa tulee pitkäaikaisessa käytössä ongelmia. Usein lääkkeiden käyttöä seuraavana päivänä oli samea ja voipunut olo. Uni ei ollut yhtä virkistävää kuin ns. luomu-uni.

Kognitiivis-behavioristisissa menetelmissä ei välttämättä tarvita pitkäkestoista hoitoa vaan lyhyempi ja kevyempi interventio tilanteeseen riittää usein. Itse kävin kaksi kertaa uniryhmissä ja kolme neljä kertaa uniterapeutilla, ja se riitti minulle. Ihan konkreettisesti menetelmissä käytetään unenhuoltoa: katsotaan hyvän unen olosuhteet ja päivärytmit, ruokailut ja liikunnat ja alkoholinkäytöt kuntoon. Haastavin osuus on ajattelun muuttaminen. Unettomilla on usein hyvin jäykät ja negatiiviset ajatukset nukkumisesta. Ihminen keskittyy helposti unettomuuteensa ja koko elämä pyörii nukkumisen ympärillä. Se on ymmärrettävää, mutta se voi estää paranemasta.

Mitä teet itse nykyisin, jotta nukkuisit paremmin? Miten olet konkreettisesti muuttanut elämääsi uuden tiedon myötä?
- Suurin muutos oli tietysti työelämän muuttuminen hiukan kiireettömämmäksi ja stressittömämmäksi. Aikataulupaine ei ole enää samanlaista. Myös ajattelun muutos positiiviseen suuntaan on helpottanut tilannetta eli yleinen asennemuutos nukkumista kohtaan; välillä tulee huonompia öitä ja välillä parempia öitä. En enää stressaa asiasta niin paljoa, hyväksyn tilanteen.

Nuo ovat kuitenkin enemmän henkisiä asioita, joihin itse olet vaikuttanut?
- On, joo. Henkinen muutos siinä on se suurin. Aloin kiinnittää huomiota myös siihen, että lepään päivällä. Ylivireystila, joka unettomuudessa on usein taustalla, oli varmasti minullakin se suurin syy. Päivän mittaan on hyvä olla myös lepotaukoja, ettei koko ajan paahda veren maku suussa.

Kirjoitat kirjassasi, että kahvista et mielellään kokonaan luovu ja tykkäät toisinaan punaviinistä. Nämä ovat pieniä asioita, mutta joillain ihmisillä se yksi lasi punaviiniä tai kuppi kahvia voi viedä yöunet.
- Näin on, alkoholi huonontaa yöunta: syke on pienenkin alkoholimäärän nauttimisen jälkeen korkeampi ja uni vähemmän palauttavaa.

Juuri näin. Joku voi ajatella, että elämä menee helposti robotin elämäksi kaikkine sääntöineen: sinulla on tietty aika kun menet nukkumaan, tietty aika kun heräät, hyvin tarkka ruokavalio…
- Kun oppii taas nukkumaan, oppii myös rentoutumaan niiden sääntöjen kanssa.

Mikä sai sinut kirjoittamaan aiheesta kirjan ja miten tämä kirja on otettu vastaan?
- Olen toimittaja, joten se on minulle aika luontevaa, että kun pohdin jotain asiaa niin myös kirjoitan siitä. Asia oli kuitenkin sen verran iso, että sen sijaan, että olisin tehnyt siitä yhden lehtijutun, tein siitä kirjan. Kirja on herättänyt tosi paljon keskustelua. Minua pyydetään paljon puhumaan ja kirjoittamaan aiheesta. Facebook-ryhmässä (Nuku paremmin), joka on osa tätä prosessia, on tällä hetkellä yli 2200 jäsentä.

Olet tehnyt yhteistyötä myös Eteran kanssa uniasioissa. Miten tämä projekti sai alkunsa?
- Kirjaa tehdessäni ryhdyin suunnittelemaan verkko- tai mobiilipalvelua; sovellusta joka levittäisi näitä samoja asioita. Pyysin asiantuntijaksi mukaan Markku Partisen. Yritykseni Sanoi Oy on tehnyt Unitaito-sovelluksen (puhelimissa ja tietokoneissa toimivan univalmennuksen, joka kestää viisi viikkoa). Etera tuli mukaan sovelluksen kehittämiseen -ja halusi ottaa sen asiakkailleen käyttöön. Pian sovellus on kaikille myynnissä.

Kenelle Unitaito-sovellus on suunnattu ja mitä se kustantaa?
- Se kustantaa 49 euroa ja valmennus kestää viisi viikkoa. Viiden viikon aikana tulee joka päivä uutta sisältöä (tekstejä, harjoituksia, neuvoja unen huollosta…) jota voi käyttää puhelimella tai tietokoneella. Periaatteessa sama sisältö kuin univalmennuksessa tai uniryhmissä, mutta käytettävissä missä ja milloin tahansa.

Onko siinä jonkinnäköistä seurantaa viiden viikon jälkeen?
- Kurssi kestää viisi viikkoa, joiden aikana on mahdollista käyttää sovellukseen kuuluvaa unipäiväkirjaa. Voi olla, että jonkinlaista jatkoa on luvassa sen viiden viikon jälkeen.

Finriski 2012 -tilaston (10 000 haastateltua) mukaan noin 40 % aikuisista kärsii unihäiriöistä ajoittain ja noin 10 % nukkuu huonosti usein? Naisilla unettomuutta esiintyy 1,5-kertaisesti miehiin verrattuna. Mistä tämä mielestäsi johtuu?
- Se liittyy todennäköisesti hormoneihin. Ero miesten ja naisten välillä kasvaa siinä viidenkympin korvilla. Naisilla vaihdevuodet vaikuttavat siihen, että unihäiriöt lisääntyvät. Kyllähän unettomuudesta miehetkin kärsivät, ei sitä kannata mielestäni liikaa korostaa, että kyseessä olisi vain naisten vaiva.

Ehkä unettomuuden hoidosta ja seurannasta tulee seuraava isosi trendi yleisen hyvinvoinnin ja kuntoilun ohella?
- Kyllä, ja sitä se toki jo on. Unen seuranta, parantaminen ja halu maksimoida oma suorituskykynsä on nyt trendinä tosi hot.

Hiukan jo sivusimmekin tätä, että miten unettomuus diagnosoidaan ja missä sitä hoidetaan?
- Perusterveydenhuolto, työterveyshuolto tai terveyskeskus ovat ne paikat, joissa kansan syvien rivien hoito tapahtuu. Uniasioita pohditaan paljon myös psykiatristen sairaanhoitajien ja psykologien ja psykiatrien vastaanotolla. Mitä vaikeampi häiriö on kyseessä, sitä järeämpiä aseita siihen tarvitaan. Pyydetään täyttämään esimerkiksi unipäiväkirja, jotta saadaan käsitystä nukkumisesta. Sen jälkeen saatetaan ottaa joitain verikokeita; kilpirauhasen toiminta yleensä tutkitaan koska se saattaa vaikuttaa uneen. Saatetaan myös tutkia uniapneaa tai tehdä laajoja unipolygrafioita. Ne on sitten jo aika järeitä ja kalliita tutkimuksia.

Mikä on ravinnon ja liikunnan merkitys hyvän unen kannalta?
- Mitään yksittäistä ruoka-ainetta ei ole pystytty löytämään joka merkittävästi haittaisi untamme tai vastaavasti toisi hyvän unen.

Ravinto on monimutkainen kokonaisuus, mutta sillä on varmasti merkitystä, että syö säännöllisesti ja monipuolisesti, riittävän usein ja kevyesti sekä noudattaa yleistä terveellistä ruokavaliota.

Liikunnalla on tosi paljon merkitystä. Liikunta ylipäätään on kaiken kaikkiaan hyväksi myös unen kannalta. Mitä enemmän liikkuu, sen paremmin nukkuu. Tosin jos äkkiseltään harrastaa paljon rasittavampaa liikuntaa kuin yleensä, elimistö voi olla shokissa ja ylivireystila jää päälle ja se on usein tosi haitallista unen kannalta. Säännöllinen liikunta varmasti auttaa uneen, kunhan aloittaa riittävän varovasti ja löytää oman mieluisan liikuntamuodon.

Nuo ovat hyviä ohjeita. Onko pahasta unettomuudesta vuosia/vuosikymmeniä kärsineellä ihmisellä toivoa tulla paremmaksi nukkujaksi?
- On varmasti. Näillä kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä hoidetaan tosi vaikeitakin tapauksia. Terapia ylipäätään auttaa ihmisiä, oli kyseessä sitten unettomuushäiriö tai joku muu ahdistus- tai masennustila. Joissain vaikeimmissa tapauksissa toki voi olla niin ettei hoito auta ja ainut keino on lääkkeet. Siitä ei kannata tuntea syyllisyyttä, että syö unilääkkeitä. Ne ovat lääkkeitä siinä missä muutkin lääkkeet.

Viimeinen kysymys näin loppuun. Mikä olisi Leenin viiden kohdan kokemusasiantuntijalista asioista, joilla jokainen meistä voi parantaa nukkumistaan?
- 1. Säännöllinen päivärytmi. Se on tosi tärkeää, että herää samaan aikaan ja menee nukkumaan silloin kun oikeasti nukuttaa, myös viikonloppuisin.

2. Rauhoitu iltaa kohden. Lopeta työnteko ja sähköpostien lukeminen ja sosiaalisen median selailu.

3. Harrasta säännöllistä liikuntaa. Se voi olla vaikka kävelyä.

4. Pidä taukoja myös päivällä. Jos elämä on kiireistä, pysähdy välillä.

5. Lakkaa soimaamasta itseäsi. Jokaisen on mahdollista oppia nukkumaan paremmin.

Siinä tuli viisi kohtaa napakasti kuin apteekin hyllyltä. Kiitoksia haastattelusta ja kohti viikonloppua!
- Näin tehdään. Moi!