Haastattelussa:

Taina Kinnunen
Kuva: Kristian Häkkinen

Taina Kinnunen

kulttuuriantropologi ja sukupuolentutkija

Henri Häkkinen

Haastattelut.com tapasi kulttuuriantropologi ja sukupuolentutkija Taina Kinnusen aurinkoisena syyskuun päivänä Helsingin Sörnäisissä. Halasimme, suoritimme kuvaukset ja keskustelimme suomalaisesta kosketuskulttuurista, parisuhteesta ja seksistä. Haastattelun pohjana on käytetty Taina Kinnusen kirjaa Vahvat yksin, heikot sylityksin – otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista (Kirjapaja 2013).

Kosketuksen kulttuuri


1. Vallitseeko Suomessa koskettamisen välttelyn kulttuuri?
- Kyllä. Eron huomaa ulkomailla ja seuratessa maahanmuuttajiamme. Emme toki ole ainoa pidättyvän kosketuskulttuurin maa, mutta meillä se liittyy yksin pärjäämisen ihanteeseen. Yhdistämme kalseuden sisuun ja rehellisyyteen, mutta muualla se tulkitaan helposti töykeydeksi tai häiriintyneisyydeksi.

2. Miksi muutos kohti koskettamisen kulttuuria on Suomessa niin hidas?
- Perinteen muuttuminen näin perustavassa olemassaolon tavassa on ymmärrettävästi hidas. Asia leimataan kukkahattutätien, pervojen ja hörhöjen villitykseksi. Parempaa kohti ollaan silti menossa. Pelkästään kosketus ei ole olennaista vaan se, millaista tunnekulttuuria se osaltaan tuottaa. Meidän on murrettava yksinäisyyden, väkivallan ja piittaamattomuuden perinteemme.

3. Kirja käsittelee pääosin naisten tulkitsemana (kosketuselämäkerrat) suomalaista kosketuskulttuuria. Ikäryhmiä on kaksi: 25–30-vuotiaat ja 70–80-vuotiaat. Miksi miehet eivät innostuneet tulemaan mukaan omine tarinoineen?
- Se on mietityttänyt itseänikin, ja se kertoo jotain kosketuksen sukupuolittuneisuudesta. Miehen ei ole soveliasta puhua ihon muistoista ja kaipuusta, eikä moni mies välttämättä koe sitä tarpeelliseksikaan. Voi myös olla, että jotkut miehet kokevat ikävien kokemustensa purkamisen liian ahdistavaksi.

4. Eikö ole erikoista, että miesten keskuudessa edelleen vallitsee kovuuden ihannointi. Kosketteleva, empaattinen, herkkä ja avoin mies koetaan yhä monesti homoksi tai vähintään naismaiseksi?
- Globalisoituneena aikana tosiaan olettaisi toisenlaisten mieheyden ihanteiden levineen laajemmin tännekin. Turkkilainen heteroystäväni on kertonut suomalaisten pitävän häntä automaattisesti homona, koska hän puhuu paljon pehmeällä äänellään ja hymyilee usein. Ei hän siitä loukkaannu mutta ihmettelee, miksi suomalainen mies saa koskettaa ja tunteilla vain humalassa.
On kaikkien kannalta karmivaa, että kulttuurissamme mieheyttä pitää edelleen ainakin julkisesti esittää viestimällä tunteettomuutta ja etäisyyttä. Tosimies pitää naamansa peruslukemilla ja myönteiset tunteensa kurissa. Hänen osansa on tienata rahaa, remontoida, rassata, juosta maratonia ja katsoa jääkiekkoa. Hän pukeutuu asialliseen tummansiniseen ja varoo hoitamasta itseään liikaa. Tosimiehen on sallitumpaa tappaa eläin kuin silittää sitä. Hän myös voi lyödä toista miestä menettämättä kasvojaan, mutta pussata hän ei voi.  

5. Korreloiko mielestäsi avoin fyysinen koskettelu avoimuutta myös henkilön luonteessa?
- Kosketustavat varmasti kertovat luonteesta. Kosketus on konkreettista tunteen materiaa, jota siirrämme toisiimme muokaten siten toistemme persoonia. Joku tosin voi olla esimerkiksi kielellisesti rajoittunut, vaikka koskettaisi avoimesti ja vivahteikkaasti. Ihmisillä on erilaisia äidinkieliä.  

6. Mikä sinut yllätti eniten keräämissäsi kosketuselämäkerroissa?
- Karujen tarinoiden yleisyys. Monella ei ole minkäänlaista muistikuvaa vanhemmiltaan saadusta hellyydestä. Järkyttävää oli myös se, miten tavallisia erilaiset väkivaltakokemukset naisilla ovat. Toisaalta oli vavahduttavaa lukea, miten ahnaasti ihmiset imevät sitä pientäkin hyvää, mitä heidän kohdalleen tulee. Jokin ohikiitävä hellyyden ele voi pelastaa elämän. En myös olisi uskonut, millaisessa hellyyden yltäkylläisyydessä monet nuoret naiset jo elävät. Nuorissa miehissä on paljon varsinaisia kullanmuruja.

7. Voisiko koskettamista vain yksinkertaisesti alkaa harrastaa; laittaa käden ystävän olkapäälle tai ottaa tavaksi aina tavatessa halata? Ehkä vastapuoli jopa kaipaa sitä uskaltamatta itse tehdä aloitetta?
- Aika moni sitä kaipaa ja varmasti ilahtuu tällaisista eleistä. Kyllä uusia tapoja voi opetella yhdessä. Toisaalta pitää kunnioittaa kosketusta vieroksuvaa. Ehkä hän tarvitsee enemmän aikaa tai ei halua muuttua koskaan.

Kosketus ja seksuaalisuus


8. Kulttuurissamme taitaa yhä hallita pinttynyt käsitys kosketuksen seksuaalisista piilomerkityksistä?
- Seksuaalisuus on tietysti tärkeä kosketuksen merkitys, jota suurin osa ihmisistä tarvitsee ollakseen onnellinen. Se on kuitenkin vain yksi kosketuksen ulottuvuus, ja sen me ymmärrämme valitettavan heikosti.

9. Voisiko yhteiskunta muuttua niin sallivaksi yhteisöksi, jossa olisi täysin normaalia käydä ostamassa hellyyttä/läheisyyttä ilman häpeää?
- Hellyyden tarvitsemisessa ei tietysti ole mitään häpeällistä, vaikka sitä hakisi rahalla. Moni silti kokee, ettei läheisyyttä voi ostaa. Ensisijaista olisikin, että jokaiselle riittäisi hellyyttä ilmaiseksi. Näin ei valitettavasti ole.   

10. Voisiko jopa prostituution tulevaisuudessa jollain perusteilla laillistaa ja perustaa liitto joka valvoo työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä?
- Luulen, että prostituution ja pornon ydin on jossain muussa kuin hellyydessä. Itse kannatan reilun kaupan prostituution laillistamista ja toisaalta kovia otteita ihmiskaupan kitkemiseksi. En tiedä, voiko yhtälö toimia. Käytännössä prostituution asiakkaat ovat miehiä. Kukaan ei puhu lukemattomista vanhoista naisista, jotka kaipaavat kosketusta.   

11. Miehet eivät uskalla pyytää pelkkää kosketusta vaan seksi toimii ikään kuin esileikkinä herkälle ja hellälle koskettelulle?
- Niin heitä on opetettu, toivottavasti se muuttuu. Toivottavasti vastaavasti nainen saa haluta joskus suoraviivaista seksiä. Kaikkien tulisi saada leikkiä koko skaalalla.

12. Yhä useammin seksuaalisuus herätetään liian varhain painostaen etenkin nuorta kokematonta ja sosiaalisten paineiden alla elävää yksilöä kohti seksiä "pelkän" koskettamisen sijasta?
- Näin osa nuorista kokee. Neitsyys on monille tytöille taakka, josta tulisi vapautua. He eivät myöskään ajattele omaa nautintoaan vaan suorittavat seksiä poikien mieliksi. Tämä on surullista ajatellen kaikkea sitä työtä, jota naisten seksuaalioikeuksien hyväksi on tehty. Samalla pojat kuvittelevat, että heiltä odotetaan konemaisia suorituksia.

Kosketus ja parisuhde 


13. Millainen merkitys kosketuksella on parisuhteessa?
- Ihmisen syvin kokemus rakastettuna olemisesta vaatii todennäköisesti kosketusta. On onnettomia liittoja, joissa kärsitään läheisyyden puutteesta. Ne päätyvät usein eroon tai rinnakkaissuhteisiin. Pitkille onnellisille liitoille puolestaan näyttäisi olevan tyypillistä jokapäiväinen kosketus. Jokaisessa suhteessa on kuitenkin etsittävä juuri sille suhteelle sopiva ihosuhde. Ulkoapäin tulevia normeja ei kannata yrittää noudattaa.  

14. Puhut ihon kulttuurisesti vaihtelevista seksipitoisuuksista. Mitä tarkoitat?
- Kulttuuriantropologit havaitsivat jo sata vuotta sitten, kuinka käsitykset seksistä ja seksikkyydestä vaihtelevat kulttuureittain. Joissain kulttuureissa vaikkapa suutelua tai lähetyssaarnaaja-asentoa pidetään tylsistyttävinä, kun taas poskien ja silmäripsien pureminen koetaan kiihottavana. Alastonta ihoa ilman arpitatuointeja tai vaikkapa paljaita rintoja ei kaikkialla pidetä eroottisina. Seksuaalisuutta säädellään siis kulttuurisesti, vaikka sen perustukset ovat valmiina ruumiissamme.

15. Miksi mies lyö ja miksi nainen jää väkivaltaiseen suhteeseen?
- Tuohon ei pitäisi tarjota yksinkertaista vastausta, mutta tarjoan silti: kulttuurissamme vallitsee väkivaltaisen miehen malli. Se on opittu tapa olla mies, vaikka siihen liittyy myös häpeää. Suomessa parisuhdeväkivallasta puhutaan käsittämättömän vähän, vaikka se on yksi kansallisista kipupisteistämme. Ongelman sukupuolittuneisuudesta ei saisi puhua. Avoimuus ei tarkoita sitä, että naisten väkivaltaisuudesta vaiettaisiin. Sovinistinen uuskonservatismi tympii minua.  

16. Miten parisuhde tulisi muodostaa jotta eroilta ja väkivallalta vältyttäisiin? Mikä olisi ideaali toimintamalli jotta suhde kestäisi?
- Ensiksikin ero on väkivaltaisissa suhteissa usein paras ratkaisu, olipa kyse fyysisestä tai henkisestä väkivallasta. Muuten pitkämielisyys on valttia. Syvin rakkaus ja intohimo voi syttyä parisuhteessa vasta kymmenien vuosien yhteiselon jälkeen. Kannattaa myös hyväksyä, että suhteessa on erilaisia kausia. Parisuhde on tunne- ja järkilaji, ja itse suhtaudun liberaalisti kaikkiin hyvää tavoitteleviin ratkaisuihin.

Kosketuksen rauhoittava vaikutus


17. Kosketus vaikuttaa parasympaattiseen hermostoon (kehon sisäiseen rauhoittumisjärjestelmään) edistäen lepoa ja turvallisuudentunnetta. Miksei esim. vanhuksilla voisi olla suhteita vanhainkodeissa tai jopa jonkinlaista maksettua ei-seksuaalista seuraa? Tämä voi tulevaisuudessa olla rahakysymys johon vain rikkailla on vastaus?
- Vanhusten hoidossa on kokeiltu erilaisia kosketusterapioita, ja tulokset ovat hyvin lupaavia. Esimerkiksi lyhyt mutta säännöllinen hieronta helpottaa melkein kaikkia laitostumiseen liittyviä oireita. Tietysti olisi upeaa, jos vanhukset löytäisivät toisensa vielä elämänsä ehtoovuosina. En voi sietää ajatusta omiin koppeihinsa suljetuista poloista, joita jotkut hoitajat kohtelevat kuin lapsia ja jopa moralisoiden toruvat.

18. Kotieläinten pito vanhainkodeissa on todettu rauhoittavan ja helpottavan vanhusten hellyydenkipeyttä. Suomi on täynnä löytöeläimiä jotka saisivat vanhuksista loistavia hoitajia?
- Siinäpä oiva ajatus! Ilmoittaudun vanhainkotikoirien vapaaehtoiseksi ulkoiluttajaksi. Ja vanhusten myös.

19. Ehkä uusi sukupolvi uskaltaa vanhennuttuaan ja laitostuttuaan kosketella ilman häpeää enemmän kuin suuret ikäluokat ja heidän vanhempansa. Ehkä he eivät häpeä ja pelkää tuomitsemista samalla tapaa kuin vanhempi sukupolvi?
- Sitä totisesti toivon.

20. Miten itse toivoisit päättävissä asemissa olevia tahoja hyödyntämään kosketusta osana henkistä ja fyysistä toiminnallisuutta ylläpitäviä ja edistäviä hoitoja?
- Toivon ensiksikin kiinnostusta alan tuoreisiin tutkimuksiin, joiden mukaan kosketus on paitsi inhimillinen myös erittäin kustannustehokas tapa edistää erilaisten asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia. Oivalluksen jälkeen käytännön toteutukset ovat vain järjestelykysymyksiä. Tällä hetkellä haemme ratkaisua ensisijaisesti lääketeollisuudesta ja teknologiasta. Jonain päivänä pyörä on todennäköisesti pakko keksiä uudestaan, kun hyvinvointi ja rahat ovat loppu. 


Lopuksi


21. Taina Kinnusen motto?
- Luota intuitioosi, mutta tutki sen olosuhteita. Kun saat varmuuden, toimi.  

22. Miten sinä koet kosketuksen juuri tänään?
- Olen hieman vieraantunut siitä viime aikoina. On omaan kuoreen käpertymisen kausi. Toivottavasti olotila ei kestä pitkään.

23. Miten mielestäsi koulukiusaamiseen ja kouluissa esiintyvään väkivaltaan tulisi suhtautua ja korjata tilannetta?
- Kiusaaminen ja väkivalta ovat koululaitoksemme kammottavin ongelma. En ymmärrä vanhempia, opettajia ja muita aikuisia, jotka kääntävät sille selkänsä. Aikuisten olisi yksiselitteisesti kitkettävä se yhteisvoimin pois, keinolla millä hyvänsä. Jokainen voi tietysti viime kädessä toimia esimerkillisesti vain omalla kohdallaan puhuttamalla eri osapuolia sekä kasvattamalla ja suojelemalla lapsia.

Kiitos haastattelusta Taina Kinnunen! Haastattelu on hyvä päättää Frank Papan hienoihin ja aikaansa edellä olleisiin sanoihin: kosketelkaa toisianne!